Ville istui pienen yksiönsä sohvalla, hän katsoi ikkunasta ulos hämärtyvään lokakuiseen iltaan ja mietti kuinka elämä oli kohdellut häntä kaltoin viimeisen vuoden aikana. Ville oli 35-vuotias opettaja. Vielä vuosi sitten hänen elämänsä oli ollut täydellistä. Hänellä oli hyvä työpaikka ammattikorkeakoulussa, hän oli aloittanut kirjoittamaan väitöskirjaa ja hänellä oli ihana vaimo, jonka kanssa yhteinen elämäntaival oli sujunut mallikkaasti.

Viime keväänä oli Villen maailma romahtanut. Hänelle selvisi, että hänen vaimollaan oli suhde ammattikorkeakoulun rehtorin kanssa. Suhteesta seurasi avioero ja vieläpä varsin riitainen. Rehtori alkoi savustamaan Villeä ulos ammattikorkeakoulusta. Yhteinen velkainen asunto meni myyntiin, reilusti alihintaan ja Villelle jäi asuntovelkaa maksettavaksi yli 40 000 euroa.

Uuden työpaikan etsiminen oli osoittautunut varsin haasteelliseksi tehtäväksi. Rehtori oli laittanut arvovaltansa peliin, jotta Ville ei saisi töitä mistään ammattikorkeakoulusta tai ammatillisista oppilaitoksista. Rehtori oli mustamaalannut Villeä työnantajien tiedustellessa Villen ammattitaitoa ja yhteistyökykyä.

Velkainen, asunnoton ja työtön Ville oli ollut pahassa pulassa. Viimein häntä oli onnistanut, hän oli saanut työpaikan ja edullisen työsuhdeasunnon eräästä syrjäisestä kansanopistosta. Kansanopisto järjesti täydennyskoulutuksia, työelämään valmistavia kursseja, opintoihin valmistavia kursseja ja eri alojen lähihoitajakoulutusta. Ville oli toivonut pääsevänsä suunnittelemaan ja toteuttamaan täydennyskoulutuksia, mutta uutena työntekijänä hän oli saanut tehtäväkseen opintoihin valmistavien opintojen järjestämisen. Kyseisellä koulutuksella pyrittiin estämään nuorisotyöttömyyttä. Päämääränä oli opiskelijoiden syrjäytymisen estäminen ja opiskeluvalmiuksien parantaminen. Rehtori oli mainostanut Villelle, että kyseessä oli haastava työ. Ville oli toista mieltä, mutta hän tyytyi kohtaloonsa. Koulutus oli tärkeä lisätulonlähde kansanopistolle, koska valtio maksoi kyseisen koulutuksen kustannukset.

Ville oli aloittanut uuden ryhmän kanssa syyskuussa. Ammattikorkeakoulussa hän oli tottunut siihen, että opiskelijoilla oli hyvät opiskeluvalmiudet ja motivaatio opiskeluun. Täällä hän totesi, että osalta koulutettavista puuttui opiskeluun vaadittavat taidot, osalta motivaatio ja osalta molemmat. Koulutus järjestettiin työmarkkinatukena ja koulutettavat velvoitettiin osallistumaan siihen tuen menetyksen uhalla. Kohderyhmän koulutettavat olivat iältään 20-30 -vuotiaita ja kenelläkään heistä ei ollut ammatillista koulutusta.

Reilun kuukauden jälkeen Ville oli jo turhautunut opettamiseen. Toisaalta hänen oli pakko hoitaa työnsä, koska hän ei tulisi toimeen työttömänä ja asunnottomana. Ville suunnitteli opetuksen yksinkertaisesti, hän yritti motivoida opiskelijoita opiskeluvalmiuksien lisäämiseksi. Hän halusi, että näillä nuorilla ihmisillä olisi hyvä tulevaisuus edessä.

Hänen opetusryhmän koko oli kuusitoista opiskelijaa. Suurin osa opiskelijoista kävi päivittäin kotoa käsin koulussa, osa nuorista asui kansanopiston asuntolassa, itse asiassa Villen asunnon alapuolella. Ville oli kiinnittänyt erityistä huomiota 20-vuotiaaseen Annikaan ja 21-vuotiaaseen Heidiin. Tyttöjä eivät opiskelut kiinnostaneet, vaan he juhlivat yleensä aamuyöhön saakka, nuokkuivat tunneilla, räpläsivät kännyköitään eivätkä osallistuneet lainkaan keskusteluun oppitunneilla. Ville oli valvonut monta yötä tyttöjen juhlimisen seurauksena. Hän ei ollut saanut yrityksistä huolimatta minkäänlaista otetta heihin.

Ville havahtui ajatuksistaan. Hänellä oli pöydällä opiskelijoiden etätehtäviä. Hän voisi korjata ne nyt paremman tekemisen puutteessa. Hän selasi läpi paritöinä tehdyn kahdeksan työn nipun. Tehtävänä oli kartoittaa eri aloilla olevia pätevyysvaatimuksia ja opiskelupohjaa. Ville valitsi töistä luettavaksi Annikan ja Heidin työn. Lukiessaan hän yllättyi siitä kuinka hyvän työn tytöt olivat tehneet, Ville kun oli mielessään kuvitellut, että tytöillä ei ollut edes tehtäväksi anto tiedossa. Ville kiinnitti kuitenkin huomionsa työn pieneen yksityiskohtaan. Kansilehti oli suttuinen ja kirjoitettu eri kirjasin asulla kuin muu työ, joka oli hyvin viimeistelty. Hetken pohdittuaan asiaa Ville päätti lähteä käymään työhuoneessaan, jossa oli hänen edeltäjänsä jättämä arkisto opinnäytetöistä. Hetken selailtuaan arkistoa, Ville löysi alkuperäisen työn. Tytöt olivat vaihtaneet kansilehden ja kopioineet edellisen vuoden opiskelijoiden työn ja palauttaneet sen omanaan. Tästä tytöt eivät selviäsi ilman rangaistusta, Ville totesi itsekseen.

Seuraava päivä opistolla sujui normaalisti. Annika ja Heidi nukkuivat tunneilla, räpläsivät kännyköitään, eivätkä osallistuneet keskusteluun. Keskiviikko-illan bailaus vaati veronsa ja tytöt istuivat tunneilla vain siksi, koska siellä oli osallistumispakko. Ville hymyili itsekseen, tänään iltapäivällä tilanteeseen tulisi muutos tavalla tai toisella, hän oli päättänyt sen.

Kun kello tuli kolme ja oppitunnit loppuivat, Ville pyysi Annikaa ja Heidiä jäämään luokkaan, koska hänellä oli keskusteltavaa tyttöjen etätehtävästä. Annika kuunteli välinpitämättömänä ja tympääntyneenä Villen kommenttia kopioidusta työstä. Heidi sen sijaan pelästyi silminnähtävästi. Ville ehdotti, että he menisivät selvittämään asian kansanopiston rantasaunalle, jossa oli huomattavasti mukavammat puitteet asian käsittelyyn kuin koululuokassa. Nenäänsä nyrpistäen tytöt seurasivat Villeä saunalle. Ajatus ei heitä innostanut, mutta he eivät uskaltaneet kieltäytyäkään Villen ehdotuksesta.

Saunalle päästyään, Ville lukitsi huomaamatta ulko-oven. Hän näytti tytöille alkuperäisen työn ja tyttöjen surkean kopion. Heidi katsoi Villeä pelokkaasti, Annikka ilmeettömästi. ”Mitä sanottavaa teillä on tästä asiasta?”, Ville kysyi. Annika totesi: ”Vittu, ei vois vähempää kiinnostaa.” Heidi ei sanonut mitään. ”Tiedättekö te, että laiton kopiointi on vakava rikos ja voi johtaa opistolta erottamiseen ja sen myötä työmarkkinatuen menetykseen.” ”Et sä voi olla niin kusipää, että käräytät meidät”, Annika totesi, ”ja sitä paitsi opisto menettää meistä maksetut rahat, jos me lähdetään täältä vittuun, mahtaa rehtori tykätä siitä.” ”Mihin sinäkin menet, jos sinut erotetaan koulusta ja häädetään asunnosta?” Ville kysyi. ”Mitä vittua se sulle kuuluu, et sä kuitenkaan uskalla sitä toteuttaa”, Annika totesi ylimieleisesti.

Ville totesi itsensä sekä avuttomaksi että ärsytetyksi, tuon likan käytös meni yli hänen sietokykynsä. Hän otti kiinni Annikan käsivarresta ja ohjasi tytön polviensa päälle poikittain. Ville otti pöydältä käteensä pitkän pesuharjan ja totesi: ”Minä näytän nyt, kuinka minä toimin.” Saman tien Ville kohotti pesuharjan ja alkoi piiskata Annikan farkkujen peittämiä pakaroita. Annika huusi ja potki, kun pesuharja paukahteli vuoronperään pakaralta toiselle. ”Lopeta saatanan hullu”, Annika huusi. Ville tiukensi otettaan Annikan vyötäröstä ja jatkoi piiskaamista. ”Sano sitten, kun olet valmis riisumaan farkkusi, niin aloitetaan varsinainen selkäsauna, näitä lyöntejä ei lasketa siihen”, Ville totesi ja jatkoi pakaroiden piiskaamista. Viimein Annika nöyrtyi ja lupasi totella. Ville riisui tytön farkut ja pikkuhousut laskien ne nilkkoihin. Annikan pakarat punoittivat jo. Ville hieroi hetken punaisia pakaroita, kunnes kohotti pesuharjan uudelleen ja jatkoi tottelemattoman tytön paljaiden pakaroiden piiskaamista.

Annika huusi ja potki, lopulta hän alkoi anoa armoa ja lupasi tehdä mitä vain, jos Ville lopettaisi piiskaamisen. Ville löi vielä muutaman lyönnin ja sanoi Annikalle: ”Kuuntele tarkkaan mitä sanon nyt! Tästä lähtien sinä tulet ajoissa oppitunneilleni, suljet kännykän ennen tunnin alkua, seuraat opetusta ja osallistut keskusteluun tunneilla. Oletko ymmärtänyt?” Annika ei vastannut mitään Villen kysymykseen. Ville odotti hetken ja kun vastausta ei kuulunut, hän kohotti pesuharjan uudelleen ja jatkoi Annikan punaisten pakaroiden piiskaamista. Annika huusi ja potki, hän yritti kiemurrella Villen otteesta irti, mutta turhaan. Viimein Annika nöyrtyi, hän suorastaan huusi ymmärtäneensä Villen ohjeistuksen. Ville lopetti piiskaamisen ja kysyi Annikalta: ”Kuinka sinä käyttäydyt oppitunneilla?” Annika vastasi: ”Mä tulen tunneille ajoissa, enkä käytä kännykkää siellä.” ”Ja mitä muuta?” Ville kysyi ja tehosti kysymystään parilla piiskan iskulla. ”Mä osallistun opetukseen ja keskustelen kanssa siellä.” Ville komensi Annikan ylös polveltaan ja komensi hänet nurkkaan häpeämään. Annika totteli tällä kertaa kiltisti ja seisoi nurkassa ryhdikkäästi paljas pylly punottaen. 

Ville kääntyi Heidin puoleen ja totesi, että sinun vuoro. Heidi käveli kasvot punottaen Villen luokse ja laski pyytämättä housut nilkkoihin ja kumartui Villen polvelle. Ville otti tiukan otteen Heidin vyötäröstä ja kohotti pesuharjan ilmaan alkaen piiskata vuorotahtiin tytön vaaleita pakaroita. Heidi jännitti pakaroita ja yritti pysyä paikoilla. Ville lisäsi hieman voimaa lyönteihin ja sai Heidin kiemurtelemaan. Ville mietti, että Heidin on täytynyt saada piiskaa aikaisemminkin, muuten hän ei käyttäytyisi noin tyynesti. Ville lopetti piiskaamisen ja hieroi Heidin punoittavia pakaroita hetken. Heidi huokaili ja rentoutui. Tauon jälkeen Ville jatkoi piiskaamista, Heidi kiemurteli ja pyöritteli takamustaan piiskan tahtiin, vähitellen hän alkoi voihkia ja äännellä. Pakarat muuttivat väriä tummanpunaiseksi. Ville lopetti piiskaamisen ja kysyi Heidiltä kuinka oppitunneilla tulee käyttäytyä. Heidi vastasi Villen opettamalla tavalla saaden Villen tyytyväiseksi ja lopettamaan piiskaamisen. Ville komensi Heidin nurkkaan häpeämään.

Ville ihaili hetken kahden piiskatun tytön punaisia pakaroita, ne näyttivät todella kauniilta. Hän komensi tytöt kumartumaan pöydän kulmalle ja irrotti nahkaisen vyön housuistaan. ”Seuraavaksi opetan teille mitä seuraa, kun käyttää toisten tekemiä opinnäytetöitä ominaan”, Ville sanoi. Hän taittoi vyön kahtia ja asteli Annikan taakse. Remmin lyönti iskeytyi paukahtaen Annikan pakaroille. Annika kiljaisi. Ville katsoi kuinka remmi jätti terävän skraadun pakaraan. Toinen lyönti, uusi paukahdus ja Annikan kiljaisu seurasi välittömästi. Ville antoi Annikalle kaiken kaikkiaan kymmenen remminlyöntiä. Annika kiljui jokaisen lyönnin jälkeen. Hänen pakaransa olivat tulipunaiset ja täynnä remmin jättämiä jälkiä.

Heidi odotti jo vuoroaan pöydän kulmalla jännittyneenä. Heidi sai myös kymmenen remminsivallusta, hän otti ne vastaan lähes äänettömänä. Pakarat kuitenkin näyttivät remmin tehneen tehtävänsä ja Heidin saaneen riittävän rangaistuksen. Tytöt vannoivat ymmärtäneensä, että toisten opinnäytetöitä ei voinut käyttää omina.

Ville totesi, että seuraavaksi keskustellaan rästissä olevan opinnäytetyön aikataulusta. Ville ehdotti, että tytöt tekevät huomiseksi luonnoksen, jonka hän lukee ja täydentää sitten esitystä ja lopullinen työ valmistuu maanantai-aamuksi. Annika katsoi Villeä halveksuen: ”Älä vittu kuvittele, että me tehdään mitään viikonloppuna.” ”Oletko todella sitä mieltä?” Ville kysyi. ”No varmasti olen saatana”, Annika totesi uhmakkaasti. Ville katsoi hetken kumpaakin tyttöä. Hän komensi heidät riisuuntumaan kokonaan ja ohjasi alastomat tytöt saunan lauteille kontilleen, piiskatut peput pystyssä. Ville heitti löylyä kiukaalle ja poistui saunasta vaihtamaan vaatteensa uimahousuihin. Palatessaan Ville heitti pari kauhallista löylyä ja katsoi kuinka tyttöjen punaiseksi piiskatuista pakaroista valui hikinoroja.

Ville otti käteensä vesisaavissa likoamassa olleen koivuvitsakimpun ja asteli tyttöjen luokse. ”Nyt keskustellaan opinnäytetyön aikatauluista”, hän totesi. Hän painoi Annikan ylävartalon tiukasti saunan laudetta vasten ja kohotti vitsakimpun ilmaan. Terävä piiskansivallus osui Annikan vasempaan pakaraan, heti perään toinen ja kolmas lyönti. Annika huusi ja potki. Ville jatkoi Annikan piiskaamista, piiskansivallukset naarmuttivat Annikan pakarat ja reidet. Annika kirkui ja anoi armoa, vitsakset kirvelivät mielettömästi paljailla, hikisillä pakaroilla. Annika lupasi totella ja tehdä opinnäytetyön valmiiksi Villen aikataulun mukaan.

Ville vaihtoi kohdetta. Heidi sai kokea samanlaisen piiskauksen kuin Annika hetkeä aikaisemmin. Myös Heidi voihki ja valitti piiskan kirvelyä ja hän lupasi myös toimia Villen ohjeistuksen mukaan. Ville heitti vielä pari kauhallista löylyä ja ihaili tyttöjen punaisia, raidallisia, piiskattuja pakaroita ja reisiä ennen kuin komensi tytöt suihkuun.

Ville saunoi kaikessa rauhassa ja pestyään itsensä hän pukeutui ja palasi oleskelutilaan, jossa häntä odotti kaksi totista tyttöä. Ville tarjosi heille lasillisen limsaa ja päästi sitten tytöt kämpille tekemään opinnäytetyötä. Ville palasi tyytyväisenä asuntoonsa ja palkitsi itsensä kylmällä saunaoluella.

Seuraavana päivänä Villeä hymyilytti, Annikan kiemurtelu ja asennon vaihto oppitunneilla. Annika yritti seurata opiskelua ja osallistua keskusteluun. Heidi käyttäytyi huomattavasti luonnollisemmin vaikka hänenkin pakaroiden täytyi olla yhtä arat kuin Annikalla. Koulupäivän päätteeksi tytöt esittelivät opinnäytetyön luonnoksen. Ville luki sen tarkasti ja teki täydentäviä lisäehdotuksia. Tytöt palasivat kiltisti asuntolaan ja alkoivat tehdä työtään valmiiksi. Maanantai-aamuna he palauttivat sen Villelle, joka oli tyytyväinen työhön. Oppi näytti menneen perille.

Kokonainen viikko sujui opetuksen kannalta hyvin. Annika ja Heidi olivat ajoissa oppitunneilla ja osallistuivat opetukseen. Torstaina Ville antoi ryhmäläisille uudet etätehtävät. Koulupäivän päätteeksi Heidi ilmestyi Villen luokse. ”Minusta tuntuu, että minä tarvitsisin opettajalta hieman motivointia tehtävän suorittamiseksi, ilman motivointia tuskin saan sitä tehtyä”, Heidi totesi. Ville hymyili itsekseen. Heidi totesi, että hän oli varannut rantasaunan ja vienyt sinne koivunvitsakset valmiiksi.

Ville haki kotoa saunavarusteet ja meni saunalle, jossa Heidi odotti häntä. Ville kysyi Heidiltä: ”Haluatko varmasti piiskaa?” Heidi punastui ja vastasi myöntäväsi. Hän kertoi, että hänen vanhempansa olivat kuolleet auto-onnettomuudessa hänen ollessaan 15-vuotias. Hänen tätinsä, joka oli syvästi uskonnollinen ihminen, oli määrätty hänen holhoojaksi. Tädin luona oli ollut kova kuri ja hän oli saanut maistaa piiskaa useasti. Tädin uskonnollisuutta hän ei kaivannut, mutta tädin antamia selkäsaunoja kylläkin. Villen antama selkäsauna oli havahduttanut hänet uudelleen ja hän halusi saada lisää piiskaa, koska se rauhoittaa ja aktivoi hänet oikeanlaiseen toimintaan.

Ville nautti kuulemastaan, nyt hänellä olisi mahdollisuus piiskata Heidiä useammankin. Hän komensi Heidin riisumaan farkkunsa ja kumartumaan pöydänkulmalle. Hän irrotti tottuneesti vyönsä housun kannattimista ja alkoi piiskata sillä kuritusta kaipaavaa tyttöä. Ville piiskasi Heidiä pitkään ja hartaasti. Heidi voihki ja valitti, mutta pysyi kuitenkin määrätyssä asennossa. Kun Heidin pakarat olivat tulipunaiset, Ville lopetti piiskaamisen ja komensi Heidin nurkkaan häpeämään.

Ville kävi lisäämässä puita saunanpesään ja vaihtoi päälleen uimahousut. Ihailtuaan riittävästi Heidin punaisia, piiskattuja pakaroita, hän komensi tytön saunaan, lauteille poikittain, pylly pystyssä. Hän otti käteensä Heidin tekemän vitsakimpun ja alkoi piiskata tytön pakaroita sillä. Heidi voihki ja kiemurteli piiskan sivallusten tahdissa. Kun pakarat ja takareidet olivat punaiset ja täynnä vitsanjälkiä, niin Ville lopetti piiskaamisen. Hän hieroi tytön piiskattuja pakaroita, tunsi kuinka tyttö oli kostunut piiskauksesta. Ville siirsi kätensä tytön kostealle pillulle ja alkoi hieroa klitorista. Heidi voihki ja pyöritti piiskattua takamusta, Ville lisäsi hieman voimaa ja hieroi määrätietoisesti klitorista. Heidi voihki ja huokaili, kunnes alkoi pyörittää takapuoltaan isossa kaaressa, voimakkaasti ulvahtaen hän lauksesi orgasmiin Villen sormien avulla ja lysähti huohottaen lauteille. Ville ohjasi piiskatun ja lauenneen tytön saunasta pukuhuoneeseen lepäämään ja tarjosi hänelle kylmää siideriä juotavaksi.

Hetken toivuttuaan koettelemuksesta Heidi katsoi Villeä silmiin. Sinun vuorosi nauttia hän totesi ja kumartui Villen eteen riisuen hänen uimahousut ja upottaen Villen puolikovan kalun suuhunsa. Ville sulki silmänsä ja nautti tytön tarjoamasta suuseksistä. Nuoresta iästä huolimatta Heidi oli varsin taitava imuttaja. Hän hieroi kädellä palleja ja upotti kalun kokonaan suuhunsa. Ville voihki ja huokaili, Heidi lisäsi vauhtia ja imutti pitkään puutteessa olleelle Villelle valtaisan orgasmin. Ville huusi ja karjui lauetessaan Heidin suuhun. Heidi nieli kiltisti koko lastin.

Rauhoituttuaan tästä Ville ja Heidi menivät pesulle. Ville oli edelleen hieman hämmentynyt tilanteen saamasta käänteestä. Kotiin päästyään Ville mietti tilannetta. Jos hän jäisi kiinni siitä, että oli harrastanut seksiä opiskelijan kanssa, hän saisi työstään potkut välittömästi. Toisaalta hän oli ihastunut Heidiin, tuohon aitoon maalaistyttöön, jonka elämä oli ollut kovaa ja hän silti halusi saada piiskaa tai suorastaan nautti siitä. Ville tiesi toimivansa väärin, mutta siitä huolimatta hän nautti tilanteesta täysin siemauksin.

Heidi palautti oman tehtävänsä etuajassa. Hän oli menossa viikonlopuksi tätinsä luokse vierailulle, jonka hän oli sopinut jo aikoja sitten. Samalla Heidi esitti huolestuneisuutensa Annikan suhteen, joka ei aikonut palauttaa tehtävä lainkaan ja hän oli lähdössä viikonlopuksi bailaamaan ystäviensä kanssa. Heidi totesi, että edellinen piiskaus oli tehnyt Annikalle hyvää ja yhteistyö oli sujunut mallikkaasti, mutta piiskaus ei ollut riittänyt tämän pidemmälle. Ville lupasi miettiä käytännön järjestelyitä ja saunalle näyttäisi taas olevan käyttöä.

Maanantaina Ville kävi varaamassa saunan. Hän ihmetteli hieman oleskelutilan nurkassa olevia pahvilaatikoita, mutta niiden kyljessä oli teksti, ei saa siirtää, tarvitaan opetusharjoitteluun. Annika ei palauttanut tehtävää, kuten Heidi oli epäillyt. Ville komensi Annikan ja Heidin saunalle selvittämään asiaa. Annika käyttäytyi uhmakkaasti ja vetosi Villeen ettei hänellä ole oikeutta piiskata häntä tekemättömistä tehtävistä.

Ville oli kuitenkin erimieltä ja piiskasi Annikan pakarat punaiseksi pesuharjalla, remmillä ja vitsoilla. Kurituksen jälkeen Annika lupasi tehdä rästissä olevan tehtävän ja poistui saunalta itkukurkussa. Annikan poistuttua Heidi ja Ville menivät yhdessä saunaan. Ville piiskasi Heidin pakarat pesuharjalla ja laukaisi sormillaan tytön kiiman. Saunottuaan he poistuivat yhdessä Villen asunnolle jatkamaan iltaa.

Tiistaina Annikaa ei näkynyt koulussa. Sen sijaan Villen palattua töistä postiluukussa oli kirje. Ville avasi kirjeen jossa oli dvd-levy ja saatekirje. Katso tämä nauha ja tule kello 18 rantasaunalle ja ota Heidi mukaan, meillä on keskusteltavaa. Ville pyöritti päätään epätietoisena, laittoi sitten dvd:n soittimeen päälle ja katsoi nauhan. Nauhalla oli kuvattu hänen eilen antama piiskaus Annikalle. Ville kalpeni hetkessä, hän tiesi olevansa pulassa, jos nauha joutuisi vääriin käsiin, hän saisi potkut opistolta ja todennäköisesti joutuisi myös oikeuteen. Hän pyysi Heidin luokseen katsomaan nauhaa. Myös Heidi järkyttyi siitä ja lupasi tulla Villen kanssa saunalle sovittuun aikaan.